maanantai 31. heinäkuuta 2017

Päiväkirjaklubi vol III.


"Ei kai toi oikeasti ole SE?" kysyi mies, kun nostin tuoreimman päiväkirjani viimeisen aukeaman välistä esiin haalistuneen leffalipun sekä kokoon taitellun Finnkinon popparirasian, jossa yhä edelleen oli hento popcornin tuoksu. No, olihan se. Kun ensimmäisillä virallisilla treffeillämme päädyimme katsomaan Matrixia, pyysin tuota vielä viimevuotista Ilosaarirock-ranneketta kädessään pitänyttä poikaa pitämään hetken ostamaani popparirasiaa, jotta itse saisin levittäydyttyä rauhassa paikalleni. Kun se ei heti tarjonnutkaan rasiaa takaisin - kohtelias kun oli -, päätin ihan piruuttani testata, miten pitkään se sitä pitelee. Kävi ilmi, että koko leffan, vaikkei se itse niitä juuri edes kehdannut maistella. Elokuvan loputtua suuntasimme vielä terassille ja nauroimme yhdessä koko jutulle. Ja vain vartti siitä, kun olin myöhemmin hypännyt omaan bussiini, se jo tekstasi.

Pitäisi käydä useammin leffassa. Edellisestä kerrasta kun on jo kolmisen vuotta ja tuosta Matrixistäkin yli neljätoista. 


Säilyttääkö joku muu leffalippuja, lentolippuja, festarirannekkeita tai peräti popparirasioita vai olenko ihan ainut?

4 kommenttia:

  1. Täällä toinen, jolta löytyy pari laatikollista kaikenlaisia säilöttyjä muistoja. Kortteja, leffalippuja, lentolippuja, ilosaarirockin ranneke, Turkista Suomeen kulkeutunut sokeripala.. Onhan näitä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, oli heti pakko rynnätä yöpöydän laatikolle tarkastamaan, missä mun vanhat Ilosaarirock-rannekkeet ovat! Eivät löytyneet, joten oletan, että ne ovat edelleen oman vanhan huoneeni kaapissa siellä niiden vanhojen kirjeiden, korttien, korujen, leffalippujen ja keikkalippujen kanssa...

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Hahaa, sinäkin Brutukseni ;). (Mies ei muuten ole heittänyt ikinä pois yhtään leffalippua ja sillä on niitä omassa yöpöydän laatikossaan PALJON...!)

      Poista